Täytyykö muutoksen miellyttää kaikkia?

kuvat: Elina Palmroth-Leino

Osa 8. Hiihtäessä pohdittua.

Muutos on sana, jota käytän päivittäin työssäni. Siitä puhun sekä omassa organisaatiossamme että asiakasyrityksissämme. Parempi olisi kyllä käyttää sanaa kehittää, sillä tavoitteenahan on, että jokin parantuu.

Kaikki eivät koe muutoksia positiivisesti. Onko se edes mahdollista, että kaikki olisivat aina tyytyväisiä? Joskus muutokset jätetään tekemättä, koska pelätään reaktioita. Joskus yritetään kysyä kaikkien mielipiteitä ja tuloksena on ratkaisu, joka ei miellytä ketään. Yrityksen johdon tehtävä on näyttää suuntaa ja tehdä päätöksiä. On katsottava kokonaisuutta eikä yksittäisten henkilöiden etuja. Muuten ei tapahdu edistystä.

Miten toimitaan politiikassa? Uskalletaanko tehdä muutoksia? Ainakin itse toivon, että tässä taloustilanteessa ei mietitä äänestäjien reaktioita, vaan mitä pitäisi saada aikaan. Muutosvaiheessa yrityksissä riskinä on, että avainhenkilöt etsivät uuden työpaikan. Politiikassa pelätään, että ”avainäänestäjät” vaihtavat puoluetta.

Muutosten läpivienti vie aikaa

Isojen muutosten läpivienti vaatii työtä ja vie paljon aikaa. Jotta kaikki saataisiin mukaan vaaditaan kolme vaihetta

1. Ymmärtäminen
2. Hyväksyminen
3. Sitoutuminen

Karkeasti voisi sanoa, että ykkösvaiheessa suurin vastuu on yritysjohdolla. Viestinnän tulee olla niin selkeää, että koko henkilökunta ymmärtää, miksi muutos tehdään. Hyväksymistä edesauttaa lähiesimiesten läsnäolo ja asiasta keskustelu. Sitoutumisvaiheessa on tärkeää, että jokaisen saa selville oma roolinsa.

Minulla on ollut ilo valmentaa viime kuukaudet yrityksessä, jossa asiat on tehty hyvin. Uskon vakaasti, että satsaus on kannattanut, sillä työntekijät ovat motivoituneilta ja sitoutuneilta. Kyse ei ole pienestä asiasta, sillä usean tutkimuksen mukaan innostuneet työntekijät ovat myös tuottavia. Tämä näkyy tuloksessa.




Miten sama saataisiin aikaan koko Suomessa? Poliitikot ja virkamiehet yrittävät saada ymmärrystä vaikeille päätöksille, mutta äänestäjät eivät tunnu hyväksyvän tilannetta. Viesti ei siis mene perille. Onko ongelma viestijän uskottavuudessa vai haluttomuudessa ymmärtää? Ehkä sekavuudessa, sillä ei ole olemassa yhtenäistä johtoa eikä viestintää. Äänestäjät voivat valita haluamansa totuuden. Esimerkkinä sote-uudistus.
Ymmärtääkö teistä kukaan, mitä on tavoiteltu ja mikä ratkaisu veisi kohti säästöjä?

Tulevalta hallitukselta toivon oppien ottamista liike-elämästä. Muutoksien läpivienti vaatii rohkeutta, suunnittelua ja päätösten perustelua yhä uudelleen. Johdon on oltava uskottava ja sitoutettava muut toimimaan päätösten mukaisesti.

Täytyykö muutosten siis miellyttää kaikkia? Mielestäni ei. Enemmistö riittää, mutta sen eteen täytyy tehdä paljon ”käännytystyötä”.

Elina Palmroth-Leino
Leadership Coach, joka innostuu muutoksista ja vähän politiikastakin