tiistai 13. helmikuuta 2018

Tieto lisää tuskaa – paitsi muutostilanteessa

Lähes kaikille tuttu fakta on, että alle 30% muutoksista onnistuu. Epäonnistumisen tiedostaminen tapahtuu usein hitaasti ja koko ajan osa organisaatiosta kuvittelee, että asiat ovat kunnossa ja osa tietää, että ne ovat pahasti vaiheessa. Johto on päätynyt kuplaan ja asioiden todellinen tila paljastuu liian myöhään.

Jos muutosta ei mitata lainkaan tai sitä mitataan kömpelösti, on muutoksen onnistumisen todennäköisyys alhainen ja nettovaikutus jopa negatiivinen. Kömpelön mittaamisen tunnistaa näistä oireista:
  1. Muutoksen mittaamista aletaan suunnitella, kun muutoksen pitäisi olla valmis
  2. Mittaaminen perustuu yksittäisiin kyselyihin, joiden suunnitteluun ja analysointiin käytetään paljon aikaa
  3. Mittaustuloksista jaetaan vain johtopäätökset muulle organisaatiolle eikä anneta kaikkien tehdä mittauksista omia tulkintojaan
Yksittäinen mittaus muutoksesta ei kerro juuri mitään, koska aina löytyy selitys yksittäiselle huonolle tulokselle eikä sen pohjalta voida sanoa mihin suuntaan asia on kehittymässä. Jotta oikeasti tiedettäisiin missä ovat muutoksen esteet, tarvitaan hyvä läpinäkyvyys muutoksen etenemiseen reaaliajassa läpi toimintojen ja hierarkioiden. Tarvitaan yhteinen ymmärrys siitä, mikä on tärkeää ja mihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Yhteisen ymmärryksen ytimessä on trendi, joka kertoo luotettavasti mihin suuntaan ollaan menossa. Trenditiedon analysointi mahdollistaa hyvin kohdistetut ja vaikuttavat tukitoimenpiteet. Kun organisaation mielipide esim. muutoksen vision ymmärtämisestä menee heikompaan suuntaan, ymmärtävät kaikki miksi visiota pitää kirkastaa.

Miten mittaan oikein?

Jotta mittaamisesta saadaan luotettavaa ja mittausprosessi tukee fiksusti muutoksen läpivientiä olisi siinä hyvä toimia näin:
  1. Mittaaminen suunnitellaan osana muutoksen läpiviennin suunnittelua ja sitä tehdään systemaattisesti.
  2. Mittareiden suunnitteluun käytetään aikaa. Mitataan vain sellaisia asioita, joiden mahdollisiin löydöksiin halutaan oikeasti reagoida.
  3. Mittaustiedon hyödyntäminen integroidaan suoraan muutoksen johtamisprosessiin, jolloin päästään helpommin tavoitteeseen ”sitä saa mitä mittaa”. 
  4. Mittauksesta pitää olla hyötyä muutoksen kaikille osapuolille ja sen viestintä pitää suunnitella huolellisesti osana muutosviestintää.
  5. Mittauksissa pitää olla mukana kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen osa. Numeerinen puoli kertoo, että jossain savuaa ja laadulliselta puolelta päästään usein kiinni juurisyihin. 
  6. Mittausdata jaetaan reaaliajassa kaikille osapuolille. Tämä rakentaa luottamusta ja mahdollistaa mittaustiedon hyödyntämisen ja toimenpiteet nopeasti laajalla rintamalla.

Muutoksen johtamisen vaikutus näkyväksi

Me HRM Partnersissa valmennamme yritysten johtoa, esimiehiä ja henkilöstöä muutos- ja kehitysprosessien tulokselliseen läpivientiin. Valmennustemme ja muutosjohtamisen vaikuttavuus nousee aivan uudelle tasolle, kun pystymme sovittamaan valmennusten sisällöt ja viestit reaaliaikaiseen tietoon, eikä ennakko-olettamiin. Celkee Insightissa on kehitetty tähän ratkaisu, joka on ihan jotain muuta, kuin perinteinen kysely tai tutkimus. Ratkaisu on puhtaasti liiketoimintalähtöinen ja se liittyy saumattomasti muutoksen johtamisprosessiin. Ratkaisu tuo esille ajoissa pahimmat muutoksen esteet, sekä energisoi toimenpiteisiin. Läpinäkyvyys lisää myös organisaation luottamusta, vaikuttamisen tunnetta sekä yhdessä tekemistä.

On hienoa tehdä yhdessä näkyvästi vaikuttavaa muutosjohtamistyötä ja tuoda reaaliaikaista dataa laadukkaan päätöksenteon tueksi!

Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää!

Kati Järvinen, Asiakkuusjohtaja ja valmentaja, HRM Partners Oy & Kimmo Vättö, Toimitusjohtaja, Celkee Insights Oy


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti