keskiviikko 31. tammikuuta 2018

Mahtuvatko työttömyysturvan aktiivimalli ja kokeilukulttuuri samaan lauseeseen?

Yksityisellä sektorilla puhuttaa nyt kokeilukulttuuri ja sen luominen. Kokeilukulttuurissa lähdetään tekemään jotain, joka ei ole loppuun asti mietittyä ja harkittua, ja jota hiotaan sitten oppimisen myötä. Kunhan se on oikeaan suuntaan.

Aktiivimalliin suhtaudutaan nyt mielestäni niin, että tässä se nyt on, maailman tappiin saakka. Eniten minua mietityttää, että vaikka me tavalliset tallaajat osaisimmekin arvioida aktiivimallia kokeilukulttuurin mukaisesti, miettien mikä mallissa on toimivaa ja mikä kaipaa kehitystä, mietitäänkö näin päättävällä taholla? Sen sijaan, että energia suunnattaisiin nykyisen aktiivimallin puolustelemiseen tai vastustamiseen, mitä jos into kohdistuisikin iteratiiviseen mallin kehittämiseen?

Ajattelua nykyisestä aktiivimallista uravalmentajan silmin

Jokainen meistä haluaa olla merkityksellinen. Haluamme tehdä asioita, joilla on jotakin merkitystä johonkin tai jollekin. Ei kukaan halua tehdä työtä jolla ei ole mitään merkitystä mihinkään.

Pohdin, mikä mahtaa olla ihmiskäsitys uuden työttömyysturvan aktiivimallin takana? Aktiivisuuteen tulee kyllä aktivoida, mutta nyt keinot siihen viestivät vielä melkoisen negatiivisesta ja yksipuolisesta ihmiskäsityksestä.

Uravalmentajana olen kohdannut jo satoja työttömiä työnhakijoita. Usein minun ensisijainen tavoitteeni ja tehtäväni on uutta työtä etsivien aktivoiminen tekemään työnhakua suunnitelmallisesti, tavoitteellisesti ja harkiten. Tekemään työnhakua jolla on jotain merkitystä.

Aktivoiminen lähtee positiivisesta ihmiskäsityksestä. Uskon, että valmennettavani ovat pystyviä, kykeneviä ja halukkaita oppimaan ja työllistymään. Minun positiivinen ihmiskäsitykseni ei pelkästään riitä, vaan työnhakijakin pitää saada ajattelemaan itsestään näin. Tunteilla ja mindsetilla on ensisijaisen tärkeä vaikutus matkalla merkitykselliseen aktiiviseen työnhakuun.

Mitä merkityksellinen aktiivinen työnhaku on?

Rekrytointitutkimuksissa näkyy selkeä trendi työllistymiseen vaikuttaviin tekijöihin liittyen: ensisijaisen tärkeää on motivaatio haettavaa tehtävää kohtaan. Seuraavaksi tulee henkilön soveltuvuus tehtävään ja yritykseen: hänen persoonansa, vahvuutensa sekä arvonsa (Duunitorin kansallinen rekrytointitutkimus 2016). Tutkimustuloksista voidaankin todeta, että työllistymisessä auttaa henkilön kyky markkinoida omaa osaamistaan sekä motivaatiotaan. Auttaa, jos hakija tietää, millaiseen työhön itse mielestään parhaiten soveltuu.

Merkityksellinen aktiivinen työnhaku rakentuu selkeästä fokuksesta ja taidoista markkinoida ja viestiä omasta soveltuvuudestaan haettavaan tehtävään.

Lisäksi oman tutkimuksemme (n=180) mukaan valmennettaviemme keskimääräinen työllistymisaika on 4 kk, joka on yli puolet vähemmän yleisesti ilmoitetusta keskimääräisestä työllistymisajasta.

Ainakin näiden kahden tutkimuksen valossa voimme päätellä, että merkityksellinen aktiivinen työnhaku on tuottavaa. Työnhaun laatu on sen määrää merkityksellisempää. Oman kokemukseni mukaan esimerkiksi hakemusten merkityksetön lähettely moneen eri suuntaan ja siitä seuraava kielteisen päätösten määrä usein vaikuttaa myös negatiivisesti työnhakijan käsitykseen itsestään ja kyvyistään, mikä puolestaan vie työpaikan aina vain kauemmaksi sen hakijalta.

Nykyisellään aktiivimalli saavuttaa mielestäni jo yhden tavoitteen, se laittaa meidät tekemään. Jää nähtäväksi tuottaako tekeminen tällaisenaan tuloksia.

Itse uskon, että nykyisessä muodossaan aktiivimalli vie työnhakijan ajan, energian ja fokuksen pois siitä, mikä olisi työllistymisen kannalta kaikkein olennaisinta ja tuottavinta. Malli ei tue työnhakijan positiivista käsitystä omista kyvyistään tai vie oikeanlaiseen tekemiseen työn saamiseksi. Se ei myöskään tue parasta mahdollista työn ja sen tekijän kohtaamista.

Paljon olisi siis kokeilukulttuurilla tähänkin annettavana. Opitaan tästä yhdessä!

Päivi Erkkilä, valmentaja

Lue lisää: kohti uutta työtä

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti