tiistai 26. syyskuuta 2017

Mitä huippudigiosaaja tekisi meillä?!

Otsikon lausahduksen esitti eräs esimies, joka pohti oman organisaationsa digimatkaa ja kehitystarvetta. Suomalaiset yritykset työstävät nyt aktiivisesti talent management prosesseja, ja laajemminkin päivitetään käytäntöjä osaamisen johtamiselle. Ilmiö on havaittavissa meidän valmentajien ja konsulttien päivittäisessä työssä, kun toimialasta riippumatta yrityksissä työstetään strategisia kyvykkyyksiä ja osaamisia. Yhtenä teemana työskentelyn pohjalla on juuri digitalisaatio ja muut työelämää muuttavat ilmiöt. Työelämä on todellisessa murroksessa, mikä näkyy kyvykkyys -ja osaamistarpeen aitona, jopa kiireellisenä muutostarpeena eri aloilla.

Teimme keväällä kyselyn suomalaisista Talent Management-käytännöistä. 36 % yrityksistä vastasi, etteivät tiedä, mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitsevat. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta varmaa on se, että organisaation muutos -ja uusiutumiskyvykkyys on entistä tärkeämpää, ja vaikka tarkkaa osaamistarvetta ei osaisi tunnistaa, tulisi työyhteisöt valmentaa entistä itseohjautuvammaksi ja joustavammaksi vastaamaan uudistuvaan osaamistarpeeseen.

Jokainen osaamisen johtamisen prosessi on uniikki

Voidaan sanoa, että melkein kaikki alat ovat murroksessa ja osaamisen uudistamiseen tarvitaan monipuolisia keinoja ja innostavia menetelmiä. Sen lisäksi, että yrityksissä rakennetaan tulevaisuuden osaamisstrategioita, on myös perusosaamisesta pidettävä huolta. Useiden asiakkaiden kanssa keskustelemmekin siitä, että minkälainen arkkitehtuuri ja kehityspolku tukevat juuri tämän kyseisen yrityksen osaamisen uudistamista.  Kollegani Saija summasi hyvin yhteen sen, että jokaisella organisaatiolla on copyright oman osaamisen johtamiseen.  Siksi ei voida kopioida malleja maailmalta tai parhaita käytäntöjä edes naapurifirmasta. Osaamisen johtamisesta on tullut yhä strategisempaa ja sen kirkastamiseksi tarvitaan koko organisaation näkemystä siitä, millaiseksi haluamme tulla ja miten kehittyä. Lähiesimiehen rooli potentiaalin tunnistamisessa ja vahvistamisessa on tärkeä.


Esimies johtamaan ihmeiden tekemistä coachaavalla otteella

Esimiestyö onkin kehittymässä uracoachingin suuntaan. Itseohjautuvuus oppimisessa on tärkeää, mutta valmentavan esimiehen avulla potentiaalin saa parhaiten kasvamaan.

Näin ollen alussa mainittua ihmeitä tekevää yksittäistä huippudigiosaajaa ei olekaan, vaan ihmeet rakennetaan yhdessä varmistaen, että jokainen ymmärtää osaamistarpeen suunnan ja ottaa vastuuta siitä. Jokaisen osaamista ja potentiaalia tulisi hyödyntää ja varmistaa, että työyhteisön oppimaan oppimisen taidot ovat vahvat. Siitä syntyy huippuosaaminen.

Mari Tasanto, liiketoimintajohtaja, valmentaja



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti