tiistai 7. helmikuuta 2017

HR-johtajasta rohkea kokeilija

HR-ammattilaisella on turvallisen tyypin maine.
Totinen ja oikeassa. Voisiko välillä olla hassu ja väärässä?
Olisiko tämän päivän väärä huomisen oikea?
Robotit vievät pian HR:ltäkin työt, ne rutiinityöt. Onneksi. Prosessit jäävät rullaamaan ja mittarit raksuttamaan, kun HR-ammattilaiset hyppäävät liikkuvaan bisnesjunaan. Tarkkailijoista tulee aktiivisia ja monialaisia toimijoita.

Vihjeitä tulevaisuudesta tarjoaa tutkimuksemme, johon haastattelimme suurten suomalaisyritysten HR-johtajia. He uskovat, että HR:n rutiinityöt automatisoidaan lähivuosina ja työn painopiste siirtyy hallinnoivasta asiantuntijatyöstä konsultoivaksi.

HR-johtaja osallistuu yhä enemmän koko liiketoiminnan kehittämiseen ja haastaa kollegoitaan johtoryhmässä. Hän tutkii työn tekemisen ja työsuhteiden uusia muotoja ja kääntää ne yrityksen menestystekijöiksi. Esimiehistä ja HR-ammattilaisista tulee brändiä vaalivia headhuntereita, joilla on aina haku päällä. Tulevaisuudessa HR-johtaja kehittää, uudistaa ja kannustaa, kuten nykyäänkin, mutta rohkeammin kuin koskaan.

Milloin se tulevaisuus sitten alkaa? Nyt!

Tulevaisuuden HR-johtaja hyppää turvallisesta HR-kulmasta vieraisiin pöytiin ja kokeellisiin projekteihin jo tänään. Varovainen oikeintekijä alkaa kokeilla pientä riskinottoa. Rohkea uudistaja sovittaa itselleen suoraan ennakkoluulottoman strategin roolia.

Mutta kun on ne tessit sun muut sopimukset ja lait. Eihän HR voi kokeilla mitään nopeaa ja rohkeaa. Onko todellakin näin? Haastan jokaisen HR-johtajan miettimään, onko esteenä laki vai oma asenne. Mieti, mikä on vaarallisinta, mitä ideastasi voisi seurata. Mitä tekisit, jos et pelkäisi?

HR-ammattilaisella on turvallisen tyypin maine. Totinen ja oikeassa. Voisiko välillä olla hassu ja väärässä? Olisiko tämän päivän väärä huomisen oikea?



Päivi Pentti, valmentaja, johtaja

torstai 26. tammikuuta 2017

Omat uskomukset meinasivat estää pääsyn unelmatyöhön

Aloitan bloggaajan urani henkilökohtaisella aiheella. Olen nyt tammikuussa aloittanut HRM Partnersilla valmentajana ja coachina, ja ajattelin kollegoiden innostamana kirjoittaa aiheesta rajoittavat uskomukset työnhaussa. Meinasin nimittäin itse katkaista rekrytointiprosessini HRM Partnersille ennen kuin se oli edes alkanut. Onneksi heräsin yhtenä loppusyksyn yönä ajatukseen, että mitä jos sittenkin. Ja siitä se kaikki lähti!

Asun perhetilanteen vuoksi Hollannissa ja hyvä niin, sillä viihdyn Amsterdamin seudulla todella hyvin. Oli aika hakeutua uusiin tehtäviin. Kuten uravalmennuksessa neuvotaan, tarkastelin vahvuuksiani ja kokemustaustaani, ja tulin siihen lopputulokseen, että vaikka asun Hollannissa, haluan hyödyntää Suomessa kertynyttä kokemusta, osaamista sekä verkostoja.  Ja tämä tulisi jotenkin yhdistää asumiseen toisessa maassa. Sitten annoin kuitenkin uskomuksilleni vallan. Vaikka HRM Partners yrityksenä kiinnosti kovasti, ajattelin, että näistä lähtökohdista on varmasti mahdotonta saada työtä. Näin ollen jätin kiinnostavan työpaikan kontaktoinnin sikseen.

Kuinka moni muu meistä myös asettaa itselleen rajoittavia uskomuksia, ja jättää leikin, ei edes kesken, vaan kokonaan leikkimättä. Meidän on helppo rakentaa raja-aitoja ja esteitä työnhaussa mieleemme. ”Tuskin ne minunlaista rekrytoivat, enhän ole edes digitalisaation guru, mutta käyn nyt haastattelussa katsomassa” tai se hyvin yleinen uskomus: ”Olen niin vanha, että ei minun ikäistäni kukaan enää palkkaa” Tässä välissä täytyy todeta, että onneksi tältäkin talvelta on lähipiirissä onnellisia tapauksia, jossa noin 55-60-vuotiaat ovat asettuneet upeisiin asiantuntijatehtäviin tai vaativiin johtajapositioihin.

Jokainen tietää, että työpaikkahaastatteluun tulee valmistautua huolella. Ja kannattaa kirjoittaa paperille tärkeimmät vahvuudet ja erottautumistekijät, jotta ne muistaa nostaa paremmin esille myös hieman jännittävässä haastattelutilanteessa. Mutta se, mihin ei aina kiinnitetä huomiota, on oma asenne. Vaikka suu sanoisi mitä, mutta jos haastattelija aistii sinusta epävarmuuden, saattaa työpaikka mennä sivu suun. Sen vuoksi on äärettömän tärkeää, että työnhaun yhteydessä korjaa oman asenteen ja uskomukset myönteiseksi. ”Upea juttu, minut on valittu haastatteluun. Hyvällä valmistautumisella ja vakuuttavalla vuorovaikutuksella hyvin todennäköisesti saan tämän kiinnostavan paikan” Se puhe, mitä käymme itsemme kanssa vaikuttaa merkittävästi rekrytoinnin lopputulokseen.

Takaisin siihen syksyiseen yöhön. Tein päätöksen, että soitan toimitusjohtajalle heti aamun valjettua. Näin ollen esitin kiinnostukseni, tiivistin vahvuusalueeni ja kysyin mahdollisuudesta työskennellä joustavasti Suomessa ja Hollannissa. Ensimmäinen tavoite; sopiminen haastattelusta oli saavutettu! Olin onnekas ja tulin valituksi. Nyt saan tehdä töitä upeiden ammattilaisten kanssa yrityksessä, jossa hyvät arvot ja organisaatiokulttuuri toteutuvat jokapäiväisessä arjessa ja ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Paremmin ei voisi olla. 

Tällä omalla tarinalla haluan rohkaista jokaista uran vaihtajaa tai työnhakijaa pohtimaan rajoituksetta omaa parasta mahdollista ja innostavaa työpaikkaa. Luuriin ei ole aina helppo tarttua, mutta se kannattaa ja ns. mahdottomasta voi tulla mahdollinen. Toki se vaatii vaivannäköä, keskusteluja ja sparrausta, mutta haastavakin reitti on mahdollista kulkea, ja mahdoton tavoite saavuttaa, silloin kun omat uskomukset tukevat tavoitetta.


Mari Tasanto, valmentaja, johtaja




maanantai 16. tammikuuta 2017

Hyvä HR-johtaja perehtyy bisnekseen

Hyvä HR-johtaja seuraa alansa kehitystä, mutta pelkkä HR-osaaminen ei enää riitä. Johtoryhmä kääntyy kyllä kiitollisena HR-johtajan puoleen, kun taloudelliset vaikeudet ajavat sopeuttamaan toimintoja. Mutta siinä vaiheessa, kun haetaan uutta nousua ja uudistumista, HR-johtajan on lunastettava paikkansa uudestaan. Hänen on tarjottava panoksensa strategiseen keskusteluun ja osoitettava, että hän pystyy tuomaan lisäarvoa kasvuvaiheeseen.

Mitä henkilökohtaisia ominaisuuksia ja vahvuuksia HR-johtajalla olisi sitten oltava? Kysyimme tätä HR-johtajilta tutkimuksessamme. Heidän mukaansa hyvä HR-johtaja osaa kuunnella, keskustella ja rakentaa verkostoja, ja hän käyttää näitä kykyjä rohkeaan vaikuttamiseen. Hän osaa myydä ajatuksensa liiketoimintajohtajille.

Hyvä myyjä tuntee asiakkaansa, ja sama koskee HR-johtajia. Haastatteluissa tulikin ilmi, että moni HR-johtaja on hyötynyt liiketoimintakokemuksestaan ja suosittelee sen hankkimista myös HR-johtajan uraa tavoitteleville. On helppo vakuuttaa ja vaikuttaa, kun osaa liiketoimintajohtajien kielen. Ja mikä tärkeintä, ymmärrys liiketoiminnasta auttaa tarjoamaan sille parhaita ratkaisuja. Mutta mistä sitä ymmärrystä saa?

Kannustan HR-ammattilaisia ottamaan sivuaskeleita HR-polulta. Liiketoimintakokemusta voi hankkia vaikka tarjoamalla HR-näkökulmaa liiketoiminnan muutosprojektiin. Sitä voi hankkia myös yksinkertaisesti kysymällä ja verkostoitumalla. Sen lisäksi, että vahva verkosto tarjoaa tietoa, se toimii myös väylänä vaikuttamiselle.

Liiketoimintatieto on siis arvokasta, mutta niin on HR-tietokin. Digitalisaatio tarjoaa huikeita mahdollisuuksia tuoda liiketoiminnalle hyödyllinen HR-tieto helposti tarjolle. Parhaat tiimit syntyvät yhä nopeammin, jos esimerkiksi tieto osaajista on läpinäkyvää, kaikkien ulottuvilla. Liiketoiminnassa puhutaan paljon data-analytiikasta. Nyt on aika osoittaa, että HR-dataa voidaan analysoida ja hyödyntää liiketoiminnassa. Siinä uusi taito HR-ammattilaisten hanskattavaksi.

Vesa Kangasperko, valmentaja, asiakkuuspäällikkö

Lue lisää HR-tutkimuksesta tästä linkistä 

 

keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Videohaastattelut. Onko suutarilla kenkiä?

Eräs asiakkaani pyysi minua muutama viikko sitten luennoimaan lähteville työntekijöilleen videohaastatteluista ja niihin valmistautumisesta. Yrityksemme oli jo valmentanut työntekijöitä työnhakuun, mutta erityisesti videohaastattelut koettiin haastaviksi ja aiheesta toivottiin lisätukea.

Luentoon oli helppo valmistautua, onhan videohaastattelut olennainen osa modernia työnhakua, ja sen kautta läsnä lähes joka päivä työssäni uravalmentajana. Rupesin kuitenkin miettimään, päästänkö itseni liian helpolla? On aivan eri asia luennoida valmistautumisesta haastatteluun, kuin itse vastata haastettelukysymyksiin. Onko suutarilla siis kenkiä?

Tartuin tuumasta toimeen ja nauhoitin luentoa varten englanniksi kolme vastausta keksittyyn markkinointipäällikön tehtävään. Lopputuloksen voit katsoa tästä videosta:

Työpaikkahaastattelu videolla


En lopettanut tähän, vaan pyysin vastauksistani palautetta myös rekrytointikonsultilta, joka toteuttaa paljon videohaastatteluita. Onneksi sain puhtaat paperit!

Itse kiteyttäisin onnistuneen videohaastattelun vastaukset seuraaviin asioihin:
  • Mieti tarkkaan missä kuvaat. Suosittelen rauhallista paikkaa, jossa näkyy neutraali tausta.
  • Huolehdi hyvästä valaistuksesta! Suosi luonnonvaloa, jos mahdollista. 
  • Tunne itsesi! Kysymyksiin on paljon helpompi vastata, jos olet jo ennakkoon selvittänyt itsellesi kuka olet ja mitä uraltasi haluat.
  • Muista rentous ja hymy!

Miten Sinä aiot valmistautua seuraavaan videohaastatteluusi?

Sebastian Lindqvist
uravalmentaja ja business coach

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

#Ilovemyjob

Vieraskynä: Elisa Rönkä, coachattavamme

Kun valmistuin kymmenen vuotta sitten KTM:ksi laskentatoimen puolelta ja jatkoin uraani erilaisissa taloushallinnollisissa tehtävissä, oli kyse puhtaasti järkivalinnasta. Ja kun tunneihminen tekee valintoja järkiperusteisesti, voi lopputuloksena olla ihan toimiva ratkaisu, mutta siitä puuttuu vähintäänkin intohimoa.

Työurani soljui oikein mukavasti eteenpäin ja pärjäsinkin kiitettävästi alalla, mutta sain jatkuvasti kuulla ihmettelyä läheisiltäni ja kollegoiltani siitä, mitä minunkaltaiseni ihminen tekee taloushallinnossa. Ja kieltämättä välillä ihmettelin sitä itsekin. Olin kuulemma liian innostunut, positiivinen ja ihmisläheinen numeroiden pyörittelyyn – ja siltä se ajoittain tuntuikin.

Toisen äitiyslomani aikana sain kunnian osallistua MiB (Mothers in Business) Akatemian pilottivalmennusohjelmaan, jonka tarkoituksena oli tehdä äitien töihinpaluuta sujuvammaksi yhteistyössä työnantajien kanssa. Osana valmennusohjelmaa oli HRM Partnersin järjestämä ryhmäcoaching, jossa reflektoimme vahvuuksiamme, motivaatiotekijöitämme ja tulevaisuuden suunnitelmiamme. Näiden keskustelujen myötä itselleni kirkastui, että vaikka työurani on ollut mukavan menestyksekäs, en ole päässyt hyödyntämään vahvuuksiani täysin. Koin, että minulla olisi enemmänkin annettavaa työnantajalleni.

Coachingissa ei tarjottu ajatuksia tai ehdotuksia valmiiksi tarjottimella, vaan keskustelut toivat uudestaan ja uudestaan pintaan samat omat ajatukseni, jotka olivat ennen leijuneet epämääräisinä takaraivossani. Yhtäkkiä nämä ajatukset saivat coachingin kautta konkreettisen sanamuodon, joka puolestaan edesauttoi ohjaamaan uraa oikeaan suuntaan.

Samaan aikaan työnantajani Siemens Osakeyhtiö oli aktiivisesti valmennuspolkuani tukemassa ja tarjosi äitiyslomalta paluuni yhteydessä minulle mahdollisuutta vaihtaa yhtiön sisällä täysin toisenlaisiin tehtäviin HR-kehityspuolelle. Ilman työnantajani tukea, uskoa ja sitoutumista, en olisi vastaavanlaista harppausta voinut urallani tehdä.

Jos työntekoani pitäisi nyt kuvailla ajan hengessä yhdessä hashtagilla, se olisi #lovemyjob. Elän ja hengitän uutta positiotani niin työssä kuin vapaa-ajalla ja saan suunnatonta nautintoa työnteosta, mikä toivottavasti näkyy myös ulospäin ja tuloksissa. Ensimmäistä kertaa urani aikana tuntuu siltä, että saan toteuttaa itseäni myös töissä ihan päivittäisellä tasolla. Niin kliseeltä kuin se kuulostaakin, lähden aamuisin innokkaana töihin rakentamaan pala palalta omaa ja työnantajani tulevaisuutta, juuri siihen suuntaan jonka sisimmässäni tunnen oikeaksi.

Elisa Rönkä

torstai 15. joulukuuta 2016

Mitä jäi mieleen Nordic Business Forumista?

Joskus on hyödyllistä pohtia jälkikäteen, mitä jäi mieleen erilaisista tilaisuuksista, joihin on joutunut, päässyt, ajautunut.  Olin onnekas, pääsin osallistumaan Nordic Business Forumiin syyskuussa 2016. 

Mitä muistan, mitä oivalsin?
Sesonki vaihtuu


Ymmärsin (ehkä) lopullisesti, että sesonki vaihtuu. Olemme ihan oikeasti siirtymässä uudenlaiseen vaiheeseen, ja se vaihe vaikuttaa meihin kaikkiin työssä ja vapaa-ajalla.  Ymmärsin siis, että jos sometekeminen on Ilta-Sanomien lukemista ja facessa tykkäämistä, olet vaarassa pudota! Älä jää paikoillesi!

Muistan, että Tiikeriäiti Amy Chua kertoi tutkimuksesta, jossa todettiin, että vaikeudet kohtuullisessa määrin lapsuudessa ennustavat erityislaatuista menestystä. Esimerkeistä jäi mieleen Barack Obama. Älä siis ole curling-vanhempi.

Muistan myös skeittaamisen elävän legendan Tony Hawkin, joka todisti, että mistä tahansa intohimosta voi tulla menestystarina. Mikä olisi sinun Frontside Olliesi? 

Ymmärsin myös tiimityön tärkeydestä jotakin. Ainakin luovassa työssä on olennaista löytää keskenään hyvin toimiva porukka – se on osaamistakin tärkeämpää. Pomoja ei sinne tarvita, heistä on vain haittaa. Tällöin on mahdollista, että syntyy vaikkapa ToyStory.

Muistan myös hyväntekemisen – lähellä ja kaukana.  Pieni asia minulle voi olla suuri asia jollekin toiselle.

Nämä muistan.

Joulun alla 2016

Päivi Pentti
valmentaja, johtaja 

maanantai 12. joulukuuta 2016

Muutosturva vai muutoskorvaus?

Hallituksen työllistymistä edistävien aloitteiden joukossa, osana ns. kilpailukykysopimusta, on ehdotus muutosturvan uudistamisesta. Se velvoittaa yli 30 hengen yrityksiä tarjoamaan tuotannollisin tai taloudellisin syin irtisanotuille ihmisille työllistymistä edistävää koulutusta tai valmennusta.

Muutosturvalaki vuodelta 2005 oli ensimmäinen askel samaan suuntaan. Tuo askel vain jäi puoliaskeleeksi. Nykyisessä laissa velvoitetaan suunnittelemaan työnhakua, mutta aktiivisuuteen ja toimintaan se ei juurikaan velvoita, saati kannusta.

Mitä todennäköisimmin vuodenvaihteessa voimaan astuva laki parantaa irtisanottujen mahdollisuuksia ja valmiuksia työnhakijoina, edellyttäen että raha hyödynnetään viisaasti. Onnistuessaan koulutus tai valmennus voi nopeuttaa työllistymistä merkittävästikin. Hyvä näin, mutta lain toimeenpano jättää paljon tulkinnanvaraa:
  • voiko koulutus- tai valmennusvelvoitteen lopulta kiertää maksamalla tuki rahana käteen? Jos näin tehdään, muutosturva muuttuukin muutoskorvaukseksi
  • kuka valitsee koulutuksen tai valmennuksen toteuttajan?
  • miten määritellään ”työllistymistä edistävä koulutus tai valmennus”?

Aika näyttää kuinka lakia tullaan käytännössä tulkitsemaan ja miten se tulee toteutumaan eri tilanteissa.

HRM Partnersin pitkä kokemus työnhakua aktivoivista yksilöllisistä ja ryhmämuotoisista ura- ja työnhakuvalmennuksista (outplacement) osoittaa jo tilastojen valossa, miten kannattaa toimia, jotta työllistymisen edistäminen toteutuu hyvin niin työnantajan, työntekijän kuin yhteiskunnan näkökulmista. Jos esimerkiksi muutosturvaan varattava raha voidaan maksaa suoraan työntekijän käteen koulutuksen tai valmennuksen sijaan, ei hallituksen tavoitteena oleva ”työllistymisen edistäminen” toteudu. Silloin annetaan laastaria oireisiin, eikä hoideta itse tautia.

Staffan Kurtén
valmentaja, perustajaosakas


Lue lisää muutosturvasta sivuiltamme